Remontin keskelle valoa

Kotimme on yhä pienen rempan keskellä, mutta jottei paikat muutu

aivan sekaiseksi, yritän tehdä tänne myös lisää tunnelmaa.

 Olen kaivannut olohuoneeseemme lisää kynttilöitä, mutta kunnollisia paikkoja ei 

ole ollut. Pianon päällä on muutamia suosikkejani, mutta pienten lasten kanssa ei 

voi kynttilöitä laitella kovin alas, etenkään kun tuo pikkuisempi lähtee kohta liikkeelle.

Näin netissä kuvia kynttilöistä takan päällä ja ihmettelin miksei se ollut aikaisemmin tullut

mieleeni. Olin kyllä pitänyt takan päällä reunalla tuikkuja, mutta nyt päätin laittaa

suuria kynttilöitä. Valaisee iltaisin kauniisti ja olohuonekin näyttää erilaiselta 

ja tunnelmallisemmalta.

Keittiössäkin tapahtuu lisää, tällä kertaa maalasimme ensin pakastimen oven ja seuraavana

päivänä myös jääkaapin oven mustalla liitutaulumaalilla. Vaikka rakastan

pastellivärejä, olen alkanut hiljalleen muuttamaan keittiötämme

musta-valkoiseksi. Myös vetimet on vaihdettu, mutta ne ei olekaan vielä

näissä kuvissa. Ja lisää siellä muuttuu hiljalleen.

Näihin olikin kätevää tehdä listoja kuten menuja, muistilistoja, juhlajärjestelyjä ja 

ehdottomana pojan piirrustuksia ilahduttamaan keittiötä.

Puinen pelastuslaitos

Olemme parin viikon aikana rakentaneet esikoiselle omaa

punaista pelastuslaitosta leikkeihin.

Aikaisemmin näytinkin pienen kuvan, rakennuksesta mitä olimme tehneet 

esikoiseni kanssa. Poika piti kiinni ja minä sahasin laudanpätkiä ja 

sitten naulattiin yhdessä. Pojastahan tämä

oli erittäin hienoa ja hauskaa ja hyvin äidin pikku apulainen jo pärjäsikin.

Maalasin talon poikien mentyä nukkumaan ja aamulla pääsimme 

sisustamaan pelastuslaitosta.

Hyvin yksinkertainenhan tämä on, mutta toimii hyvin leikeissä. 

Alhaalla on siis autotalli pelastusautoille; poliisi, paloauto sekä ambulanssi. 

Eikä mennyt kauaakaan, kun myös Posti-Pate muutti rakennukseen mukaan.

Yläkerrassa on asunto heille kaikille ja katolla vielä pieni laskeutumisalusta

pelastushelikoptereille sekä Dustylle.

Askartelumassasta olemme muutamana päivänä tehneet pelastuslaitokselle

mm. tikkaat, ruokapöydän, uuni/hellan, television, astioita, puhelimen, paljon

hedelmiä ja vihanneksia, suklaakakun kirsikkakoristeilla yms.

Sisältö kasvaa aina uusien ideoiden myötä ja järjesys on vaihtunut jo usein, mutta

kovasti poika tällä leikkii ja autot ja helikopteri lähtevät usein pelastamaan hädässä olevia.

Dubloista rakennettiinkin jo viereen oma pieni vankila poliisia varten.

Nyt suunnittelemaan pojan 3-vuotis synttäreitä, jotka ovat viikonloppuna.

Keittiön tuunausta

Lapset flunssassa, joten pakko pysyä kotona. Silloin mielessäni alkaa usein pyörimään,

mitä muutoksia voisin tehdä kotonamme. Järjestyksen vaihto, tavaroiden siirtely vai jotain isompaa?

Kotonamme on parhaillaan menossa remontti, mutta seuraavat asiat ovat sen verran

suuria, etten voi tehdä itse yksin niille mitään. Joten mitä sitten tekisin?

Keittiö!

Muutaessamme taloomme päätimme tehdä, kun pystymme keittiöremontin. Vielä ei

ole sen aika, sillä muut huoneet vaativat huomiomme ennen sitä, mutta ainahan

voi tehdä pientä pintamuutosta. Keittiön kaapit olivat reunoilta valkoiset 

ja keskeltä ihan suht ok vihreät. Mieheni piti niistä, mutta omaan silmääni ne eivät oikein sopineet.

Olenkin puhunut kaappien maalauksesta jo kohta puolisen vuotta, ajoittain aina

heittäen idean miehelleni. Aina se on tyrmätty, sillä miksei sitten tehtäisi

koko keittiötä uusiksi. Mutta kun eihän siihen ole vielä rahaa...

Nyt mieheni yllätti minut täysin ja suostui, jos maalaan keittiön omalla ajallani eli

siis kun lapset nukkuvat ja hän on töissä. :D

Mies haki maalia ja tarpeita. Tuli kotiin. Keittiöstä alkoi kuulua puuhastelun ääniä...

Siellähän hän oli aivan innoissaan pesemässä kaappien ovia ja tokaisi vain,

että pitäähän sua nyt auttaa tässä. Lopputuloksena keittiömme näyttää uudelta 

ja valkoiselta. Juuri sopivalta.

Vanhat ovet olivat siis tällaiset. Pesimme ne kunnon aineilla ja maalasimme neljään kertaan käyttäen

pientä maalaustelaa. Sillä tuli loistavaa jälkeä eikä maalausjälkiä edes näy.

 Ikkunalaudalla mm. hyvin tuottelias chili ja nurkassa lattialla ihana sitruunapuumme,

jossa kolme sitruunaa kasvamassa. (Toivottavasti talven tulo ei pilaa koko satoa.)

Pieniä muutoksia vielä tulee, mutta ne päivittelen sitten ajallaan.

-Maikku-

Askartelumassan pauloissa

Tutustuin ensimmäistä kertaa askartelumassaan.

Olen kyllä tehnyt kaikenlaista taikataikinasta sekä savesta,

mutta massa oli uusi tuttavuus minulle ja voin sanoa että rakastuin täysin.

Helppoa käyttää, muovautuu saven tyylisesti käsissä ja työkaluilla,

kuivuu itsestään huoneilmassa eikä tarvitse erikseen mitään uuneja.

Lopputulokset ovat mielestäni kestävämpiä kuin taikataikinasta tehdyt (ainakin
minun poikieni rajuissa leikeissä)  ja helpompia muokata sekä maalata. Harmina
on ainoastaan massan hinta-määrä-suhde.

Esim. taikataikinasta on helppoa ja halpaa tehdä suuria määriä isompia tuotoksia
varten, mutta tämä oli mukavaa tällaiseen pikkunäpertelyyn ainakin omissa sormissani.
Tätä meidän perheessä tullaan käyttämään vielä paljon.

Ensimmäisenä tein esikoisemme kanssa joulukoristeiksi tähtiä ja kokeilimme askarrella

massasta pojan leikkeihin ruokia, astioita ja mitä muuta ukot mahtaisivatkaan tarvita.

Poika osasi tehdä jo kurkkuja ja banaaneja, mutta minä jouduin sitten

suorittamaan nämä hieman hankalammat osuudet, mutta hauskaa oli molemmilla.

Muutoinkin nautin kovasti, kun saan touhuta yhdessä esikoisen kanssa

kun pienempi mussukkamme nukkuu päiväuniaan. Hieman äiti-lapsi-aikaa

ja yhdessä puuhailua.

Tuotokset kuivuivat noin vuorokauden verran ja sitten maalasimme ne 

akryylimaaleilla sekä huonekalumaaleilla, joita oli jäänyt yli.

Alkukokeilujen jälkeen päätin koittaa rakentaa tästä myös

huonekaluja leikkeihin, mutta tuotoksistamme nyt vain esimakua.

-Maikku-

Pihatöitä

Kun nuorimmaisemme nukkuu yleensä aamupäivisin päiväuniaan monta tuntia,

minä ehdin esikoisemme kanssa touhuta kaikenlaista. On hassua, kuinka nopeasti

syksy lopulta tuli kun tuntui jo hetken siltä, etteivät puut irrota millään lehtiään 

kokonaan.Viikko sitten oli vielä paljon vihreämpää ainakin meidän pihalla.

Mutta nyt on jo maa keltaruskeana ja haravointi täytyy jälleen suorittaa.

Pojastahan tämä oli hirveän hauskaa. Hän kävi miekoin (eli puisin kepein)

taistoon kuivuneita auringonkukan varsia vastaan ja hyppeli innoissaan

minun juuri haravoimiin lehtikasoihin. Onneksi ihan kaikki lehdet eivät sentään 

levinneet uudelleen ympäri pihaa. Pikkuisemme tuntuu nukkuvan sitä paremmin,

mitä enemmän ympärillä on meteliä, joten unet maistuivatkin jälleen isoveljen

leikkien vieressä.

Kaksi erilaista leivonnaista

Viikko sitten oli syntymäpäiväni. En halunnut pitää juhlia tänä vuonna, sillä ensi vuonna

tulee pyöreitä täyteen ja niitä pitää kyllä sitten juhlistaa.

Joten päätin nauttia rauhallisesta päivästä rakkaan perheeni kanssa.

Päivällä leivoimme vanhimman poikani kanssa suklaakääretortun,

jonka väliin laitoimme kermavaahto-vaniljarahkasekoitusta sekä persikoita

ja päälle kermavaahtoa ja esikoisemme suosikkia; suklaarusinoita.

Tuli herkullista ja nopeastihan tuo herkku katosi.

Pitihän pojankin saada jotain leivonnaisia omiin leikkeihinsä ja niimpä pääsimme askartelemaan.

Olin ostanut itselleni syntymäpäivälahjaksi Kaunis pieni joulu-kirjan, joka on aivan ihana mielestäni.

Paljon kauniita kuvia ja helppoja sekä vaikeita askarteluohjeita. Kirjan tunnelma ja kuvat saavat

ainakin itseni odottamaan joulua jo kovasti ja muutamia asioita onkin tullut jo tehtyä kirjasta.

Lehtisahasta haaveilen edelleen, katsotaan koska sellainen meille kotiutuisi...

Mutta tällaisia luomuksia meillä syntyi. Pipareita sekä joulutorttuja pojan leikkeihin.

Hän pitää kovasti ruoanlaittoleikeistä sekä usein leipoo ja kokkailee kanssani innokkaana.

Tuleekohan pojasta isona kokki...

Kivoja ja helppoja tehdä. Mutta nyt jatkamaan remontin tekemistä ennen kuin pikkuiset

heräävät päiväunilta.

-Maikku-

Paperikaupunki

Pojan kanssa hieman askarreltu näin flunssaisina, kun pitää keksiä sisäleikkejä.

Muistin sivuston made by Joel ja sieltä haimme Pariisin paperikaupungin.

Tulostin kuvat paksulle paperille ja leikkaamaan.

Kaupunki on hyvin sievä ja toimii leikeissä.

Poika tykkäsi niin paljon, että piti vielä myöhemmin tulostaa 

lisää paperiautoja kaupunkiin.

Huomasin vasta kuvia katsoessani leipomon olevan väärinpäin.

Olikohan kaupungissa ollut maanjäristys...

-Maikku-

Makuuhuoneen tauluhylly

 Olin suunnitellut tekeväni hieman suuremman

valokuvaseinän, mutta päätinkin tehdä toisin. 

Koska talossamme on kiviseinät, on taulujen paikat

harkittava tarkoin, sillä jäljistä saattaa tulla isoja.

Niimpä ostimmekin mieheni kanssa puisen tauluhyllyn

ja siihen saan toteuttaa vaihtuvan valokuvanäyttelyn.

 Nyt hyllyllä on valokuvat pojistamme sekä raskausmahakuvani,

jonka olenkin täällä aikaisemminkin jo näyttänyt.

Lisäksi askartelin esikoisemme kanssa tälläiset

taulut. Esikoinen halusi vihreän käden ja jalan

ja pikkuveli sai siniset. Pohjana käytin entisen

kotimme olohuoneen valkoista kuviotapettia

(jonka kuvio ei näissä kuvissa näy) tunnearvon vuoksi.

 Vauvamme käsi oli hieman hankala saada tähän.

Kuvan teon aikana hän oli 2kk vanha, joten pieni

käsi halusi pysyä tiukasti nyrkissä. Hauska

näitä jälkiä sitten katsella isompana, kuinka

pieni sitä oikein on ollut.

-Maikku-

Sydän/jalkakoristetyynyt

Tänä vuonna keksin tehdä äidilleni syntymäpäivälahjaksi

sydäntyynyt, joihin painoin poikiemme jalanpohjakuvat.

Esikoisestahan tämä oli erittäin hauskaa ja muutkin raajat

olisi pitänyt saada maalata, Kuopus pääasiassa ihmetteli,

mitä tököttiä hänen jalanpohjaansa oikein laitetaan.

Jälkikin oli sitten hieman heiluvampi...

Painoin kuvat vaalean beigelle kankaalle, jonka pienen föönauksen

jälkeen ompelin vaaleanpuna-valkoruutukankaaseen. Sen jälkeen

silitys ja täyttö sekä pitsinauhan kiinnitys. Lopputulos mielestäni onnistunut. 

Äiti ainakin piti kovasti ja sehän oli se päätarkoitus.